keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Väsynyt tamma, pieni vauva ja onnellinen omistaja.

Viime yönä se pikkuinen sitten tuli maailmaan! Veljeni piti vahtia Turponaa kamerasta, mutta olikin kääntänyt kanavan toiseen, kun mitään ei ollut näkynyt. Olin menossa suihkuun, mutta kuitenkin jostain syystä juutuin koneelle istumaan ja kun sitten sieltä lähdin tulin katsomaan kameraa ja sieltä yllätyksekseni näkyi ylimääräinen korvapari! Olin ihan ihmeissäni ja sanoin " tuollahan on varsa!?! ", Mirko katsoi ja oli samaa mieltä. Menin kertomaan asiasta äitille ja iskälle jotka oli jo nukkumassa. Kello oli noin puoli 11. Juoksin nopeasti talliin ja sielä toden totta oli varsa, niin pieni ja suloinen! Avasin karsinan oven ja Turpona säikähti ja nousi ylös, seurauksena napanuora katkesi, mutta kaikki tarvittava veri oli kai onneksi ehtinyt kulkeutua varsan elimistöön koska verta ei vuotanut mihinkään.





Menin katsomaan varsaa lähemmin ja säikähdin ihan älyttömästi, sillä sen kaviot ei näyttänyt normaalilta silmääni, niissä oli päällä joku kummallinen pehmoinen ja limainen kerros joka näytti ihan kummalta. Minulle tuli hirveä paniikki ja aloin itkemään hysteerisesti,ajattelin että " eikai minun nyt jo tarvitse antaa tätä pientä pois kun sen vasta äsken tänne sain? " koska pelkäsin todenteolla että kaviot eivät olisi tarpeeksi kehittyneet ja pieni pitäisi lopettaa.. Mutta kun iskä tuli ja kertoi että ne on ainakin hänen mielestään normaalit, aloin pikkuhiljaa rauhoittua. En kyllä ollut koskaan ennen nähnyt noin pienen varsan kaviota, joten en edes ollut varma miltä ne oikeasti kuuluisi näyttää.
Käskin iskää soittamaan Mikolle joka lupasi tulla heti, kello oli suurinpiirtein 11 kun hän tuli. Onneksi Mikko sanoi kaiken olevan kunnossa, ja kyllähän siinä vaiheessa minäkin olin jo tajunnut että tottakai niissä kavioissa pitää olla jotain päällä ettei ne olisi niin kovat vauvan potkiessa. Kun Mikko tuli hän totesi varsan olevan pieniprinssi! ♥ Aluksi kyllä luulimme sen olevan tamma, mutta minulle ei sukupuolella ole väliä kun kaikki vain on hyvin!

Ensimmäisen kerran yritimme iskän kanssa saada vauvaa kikille jo ennekuin Mikkokaan oli tullut, mutta ei siitä mitään tullut kun se oli niin pieni ja heikko ettei jaksanut. Kun Mikko tuli, yritettiin uudestaan ja uudestaan, eikä se meinannut oppia millään ja kun se oli niin väsynyt että oli vielä hankalampaa. Hyvä imurefleksi sillä kyllä oli, mutta se luovutti aina heti kun oli lähelläkään nisää, lisäksi se etsi niitä ihan vääristä paikoista. Kaksi tuntia alkoi olla kulunut syntymästä ja silloin viimeistään varsa pitäisi saada juomaan joten Turponakin alkoi jo hermostua ja ohjata sitä välillä aika kovakouraisinkin ottein oikeaan suuntaan. Yritettiin laittaa sokeriakin ja ruiskuttaa sille maitoa ja vaikka mitä muuta, mutta ei. Muutama kerta se kyllä saatiin oikeaan paikkaan ja juomaan ettei nyt kuitenkaan ihan ilman ruokaa koko yötä ollut. Lopulta 2 aikaan yöllä päätettiin että nyt jostain on pakko löytää tuttipullo, ja siitä alkoi sen metsästäminen. Meiltä kotoa ei löytynyt, Mikko kävi jo kotonaankin katsomassa eikä sielläkään ollut, mutta loppujenlopuksi onneksi saimme sen eräältä tutultamme! Tuttipullosta pikkuinen sitten sai jo otettuakin maitoa ja alkoi pikkuhiljaa vahvistua.
Mikko lähti kotiin ja me menimme iskän kanssa sisälle, mutta nukkumaan ei päästy vieläkään, vauvaa piti nimittäin aamuun asti käydä ruokkimassa tunnin välein.



Huolta tuotti myös yöllä se ettei Turponan jälkeiset meinanneet pudota, mutta sillä ei vain ollut ollut aikaa punnata niitä ulos kun vauvaa opetettiin juomaan ja me sählättiin karsinassa. Mikko lähti etsimään tuttipuolloa kotoaan ja hakemaan hormoonipiikkiä jotta ne jälkeiset tulisi pihalle, mutta sinä aikana kun hän oli siellä reissulla niin ne putosi jo enemmän ulos ja hetkenpäästä kokonaan ja ehjät ne onneksi oli! Piikki kuitenkin annettiin ettei ainakaan tarvitsisi pelätä tulehduksia ja että saataisin maito tulemaan paremmin ulos jotta pienen olisi helpompi juoda.

Minä olin hereillä puoli kuuteen asti jolloin sitten nukahdin - ja luulin että iskä herättäisi minut seuraavan kerran kun pitäisi mennä varsaa ruokkimaan - ja nukuin sitten aamu 9 asti jolloin iskä sitten kertoi että pieni oli oppinut juomaan. Aika pitkä yö oli mutta kyllä se oli sen arvoinenkin! Istuskelin tallissa ainakin 3 tuntia loimien alla aina sillä aikaa kun varsan annettiin levätä, väsymyskin oli minulla aika suuri, mutta en antanut sen voittaa.

Tuossa päivällä käytiin sitten Turponan ja pikkumiehen kanssa pihalla ja vauva oli rauhallisin mitä tähän asti on ollut, se vain ihmetteli minne on joutunut eikä ollenkaan juoksennellut niinkuin muut mutta kyllähän se vielä ehtii! Vauva on kyllä muutenkin tosi rauhallinen ja rohkeampi kuin esim. Turella pienenä, ja tulee karsinassa katsomaan ja hörisee meille! :')







Nimi tosiaan on vielä vähän hukassa joten sen takia kutsun sitä vähän kaikenlaisilla "lempinimillä". Vaihtoehtoina on ainakin tällä hetkellä  Turko, joka tulee Turponan ja veljeni nimen yhdistelmästä (niinkuin Turella -> Turponasta ja Mirellasta), toinen vaihtoehto on  Toivon-Muisto, joka sopisi hyvin koska pappani oli kova hevosmies ja hänen nimensä oli Toivo. Muita en nyt juuri muistakkaan kun niitä on niin paljon tässä heitelty ilmaan.



kuva otettu aamulla tv:n kautta.

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Jännitystä ilmassa!

Tänään aamulla Turponalle sitten tuli vahatipat joita onkin jo odotettu. Itsesiassa en ole varma onko ne ollut jo eilen kun ne kuitenkin oli yhtäkkiä vain kadonnut? :o  Mutta nyt kuitenkin selvät merkit on ilmassa koska maito nokkuu jo. Ihan rauhallinen mamma on ollut koko päivän ja on vieläkin kun tuolla iskä kamerasta katsoo. :) Nyt kyllä alkaa jännittää kamalasti, että minkälainen sieltä tällä kertaa tulee. Toivon vain että kaikki menisi hyvin, muulla ei ole väliä! ♥ Iskän ja Sofian kanssa luultavasti valvotaan koko yö katsomassa kameraa joten pitkä yö tulossa, mutta on se sen arvoistakin!





Nyt siirryn tuonne kameran luo katsomaan ja jännittämään!

Tutustumassa raviradalle

Perjantaina käytiin Jeremiaan kanssa tuossa Härmän raviradalla tutustumassa ja mukana oli myös 3 muuta hevosta, että tottuisi ja tajuaisi heti mitä siellä radalla kuuluisi tehdä. Viime vuonna käytiin pojan kanssa kerran, mutta silloin se oli sellainen aika rauhallinen tutustuminen, tällä kertaa mukana oli jo vähän kilpailuakin. Tosin iskää oli informoitu jotenkin väärin ja se oli lopettanut ennemmin kuin muut eikä päässyt viimeiselle kunnon "hiitti" pätkälle mukaan.. :D

Poika käyttäytyi tosi hyvin, jos ei mukaan lasketa muutamia hyppyjä. Koppiinkin se saatiin ihan hyvin paitsi raviradalla kun epähuomiossa laitoin narun sen turvan ympäri kun en tajunnut ettei se tykännytkään siitä (olen nimittäin tottunut laittamaan narun turvan ympäri kun talutan turellaa niin nyt se vain tuli jotenkin automaattisesti? ;o).
Mutta tosi tyytyväinen saa meidän miehiin olla, iskäkin kun ensinnäkin oli ensimmäistä kertaa raviradalla ajamassa ja ylipäänsä muiden hevosten kanssa, myös Jeremiaalle oli vasta toinen kerta kun ajettiin kaverien kanssa.

Lähiaikoina olisi sitten tarkoitus mennä uudestaan sinne kokeilemaan mutta sillä kertaa sitten luultavasti vain Mikon ja hänen yhden lämppäriorin kanssa, että saadaan iskä ja Jeremiah oppimaan kunnolla nämä kaikki jutut. :D





tiistai 19. huhtikuuta 2011

Turella - tuo ensimmäinen oma kasvatti ♥

Tausta :

No eipä taustasta paljon kerrottavaa. Turpona varsoi Milinan silloin ja varsakiimaan se astutettiin  Vieskerillä .

11 kuukautta odotettiin jännittäen ja toivoen että sieltä tulisi terve ja ihana vauva. :) Veljeni pelotteli minua sanoen että "kuitenkin sieltä tulee joku vammainen!". (Ja vähän hän kyllä oikeaan osuikin.Turellalla oli pienenä jotain vikaa toisessa takajalassa, sillä se vain linksahteli miten sattuu, mutta se saatiin korjattua eikä viasta ole enää tietoakaan!) Aika kului, ja ruvettiin olemaan lähellä huhtikuuta, laskettuaika oli muistaakseni joskus sen kuun lopulla?  Olimme sopineet Turponan toisen omistajan Mikon kanssa että hän tulee tänne sitten kun aika koittaa, koska ei minulla ja isällä ollut minkäänlaista kokemusta varsomisesta (jos ei lasketa Milinan syntymää). Voitte varmasti arvata kuinka paljon minua jännitti!

9.4. se sitten tapahtui! Tulin koulusta ja menin katsomaan Turponaa se oli ihan normaali eikä näyttänyt mitään merkkejä synnytyksestä. Menin äitin kanssa kauppaan ja hakemaan veljeäni harjoituksistaan. Kun tultiin, pihalla oli alkanut lumipyry ja ihmettelin kuinka hevoset olivat pihalla, menin sisälle ja iskä oli nukahtanut herätin sen ja mentiin talliin. Ei vieläkään kunnon merkkejä synnytyksestä, tosin maito oli tullut nisiin mutta vahatippoja ei ollut mutta Turpona oli ehkä vähän levoton. Minulla oli sellainen olo että kyllä se varsa kohta tulee.Talliin oli asennettu kamera joka oli liitetty veljeni huoneen televisioon, sinne menin isän kanssa nukkumaan, että saisimme vuorotellen herätä yöllä tarkistamaan tilanteen. En malttanut millään laittaa silmiäni kiinni vaikka väsytti ja iskä sanoi että rupea vain nukkumaan ei tänä yönä mitään tapahdu, en uskonut.


tästä se varsinainen yhteinen tie alkoi..

Meni hetki kunnes Turpona alkoi olla levoton ja pyöri ympäri karsinaa. Sanoin iskälle että soittaisi Mikon tänne että Turpona varsoo tänä yönä. Mutta eihän se voinut minua uskoa. Kesti hetken aikaa, Turpona rupesi menemään makuulle ja nousemaan taas ylös silloin melkein huusin että " SOITA NYT SE MIKKO JO TÄNNE! " mutta ei vieläkään vaikutusta.. No sitten kun varsan jalat suurinpiirtein jo näkyivät niin iskä sai aikaiseksi soitettua Mikolle ja uskoi minua että nyt se todella tapahtuu (no tuossa kyllä vähän liioittelin, oikeasti iskä soitti sitten kun "lapsi"vesi tuli.) Kello oli jtn 23.20 kun mentiin talliin kaikki kävi äkkiä ja terve pikku prinsessa oli maailmassa ♥ Mikko ei sitten meille asti ehtinyt mutta ei sillä väliä kun kaikki oli hyvin. Nyt myöhemmin on kaduttanut kun en nähnyt koko synnytystä kun en vain pystynyt katsoa, pelkäsin niin paljon rakkaan mamman ja vauvan puolesta. Jälkeisetkin löytyi kokonaisina joten ei ollut siitäkään huolta. Sitä tunnetta ei voi kyllä sanoin kuvata, kun oma hevonen syntyy, ja sen näkee ekan kerran! Tämän tytön kanssa ainakin sydän suli heti, kun pikkuinen hoippelehti minne sattuu ja tuli minua kohti pää pystyssä höristen. :')

Huolta tuotti ainoastaan se että pikku tyttöni ei meinannut millään oppia juomaan maitoa, ja koska oli niin heikko vielä niin ei jaksanut paljon seistä ja yrittää. Mutta hitaasti hyvä tuli ja saimme sen oppimaan. =) Yöllä suurinpiirtein 4 aikoihin pääsin nukkumaan, onnellisena ja väsyneenä. =) Aamulla heti herättyäni menin katsomaan kamerasta oliko se totta että sielä nyt se varsa on, ja olihan se! ♥

4.5.10

Oltiin sitten Turellan kanssa näyttelyissä palkinnoksi tuli II- hyvä tuloshan se sinänsä oli, mutta silti vähän harmitti kun tottakai sinne oli sitä parasta palkintoa lähdetty hakemaan. :D Tyttö kyllä oli yllättävän rauhallisesti siellä ja ei siitä voinut olla kuin ylpeä. Näyttelyjen arvostelu tiedot.

Viime kesän tyttönen vietti Milinan ja monen muun tamman kanssa tamma laitumella Kortesjärvellä. Pelotti vähän viedä sitä sinne koska pelkäsin että joku potkii sen, mutta niin ei onneksi käynyt!


Turella
rotu : suomenhevonen
sukupuoli : tamma
syntynyt : 09.04.09
rekisterinumero : 246001S00091028
väri : vaaleanpunarautias
merkit :  Lht, kti, mej ja vtj jvkot, otj vsk ja kjko
isä : Viesker
emä : Turpona
kasvattaja : Ojanperä Mikko & Hautala Mirella
omistaja : Talli Metsätähti, Kauhava



 

Viesker
1228-89
Tummanpunarautias FI 20.6.1989
Suomenhevonen
19,9aly 22,5ly
Vokker
662-72
Tummanrautias FI 1969
Suomenhevonen
22,3aly 25,1ly
Forte
Jo 55 FI 1961
Suomenhevonen
25,4aly 27,1ly
Ponne
5902 FI 1951
29,7ke
Kiito
502672 FI 1953
35,0ke
Halla
502888 FI 1952
Suomenhevonen
Lähetin
5096 FI
27,9ke
Murtima
54136 FI 1941
Vieska
2062-84
Vaaleanpunarautias FI 12.5.1984
Suomenhevonen
51,6aly
Jaska
230-72 FI 1969
Suomenhevonen
35,4aly 36,2ly
Erilo
5731 FI 1950
29,2ke
Ero-Vihje
38216 FI 1959
30,1ke
Viesta
2309-75 FI 1975
Suomenhevonen
29,3aly 32,2ly
Vieteri
407-71 FI 1967
21,6aly 25,9ly
Esta
101580 FI 1963
34,1aly 36,6ly
Turpona
1462-93
Punarautias FI 30.5.1993
Suomenhevonen
29,6aly 31,5ke
Turo
2577-84
Vaaleanpunarautias FI 8.7.1984
Suomenhevonen
23,8aly 25,1ly
Suikku
1810-78 FI 1978
Suomenhevonen
24,3aly 26,9ly
Vekku-Lento
555-74 FI 1971
26,7aly 28,2ly
Aritar
101057 FI 1960
40,2ke
Marine
2184-76 FI 1975
Suomenhevonen
27,6aly 28,4ly
Hilu
Jo 65 FI 1961
26,1aly 29,0ke
Marilla
445-72 FI 1970
29,2aly 30,9ly
V.T. Jonna
2280-85
Punarautias FI 1.7.1985
Suomenhevonen
V.T. Ajatus
1430-75 FI 1974
Suomenhevonen
26,3aly 28,9ly
Vieteri
407-71 FI 1967
21,6aly 25,9ly
Tositar
101462 FI 1964
31,9ake
Jonna
55-74 FI 1973
Suomenhevonen
31,6aly 32,7ly
Jonne
6731 FI 1960
32,2ke
Vakoritar
Jt 224 FI 1966
31,3aly 34,4ke





Tuossa nyt näkyy Turellan elämän vaiheista jos jonkin laista kuvaa. :)

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Onnen toivotuksia ja jännitystä.




"Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan " ♥


Tänään mun pikku prinsessa täyttää 2v! :') Aika menee ihan hurrrjan äkkiä! Valitettavasti olen nyt Rukalla enkä pääse halaamaan pikkuistani, mutta onneksi iskä on varmasti hoitanut asian puolestani.




mamma ♥
 Aamulla soittelin iskän kanssa ja kyselin miten hevoset voi, no vastaushan oli se että Turponan jalka on hirveän kipeä. :( Se kai venähti tuossa viime viikolla liukkaassa tarhassa. :s Iskä oli kipsannut jalan ja Mikko oli tänään hakenut eläinlääkäriltä kipulääkettä, ja iskä oli antanut sitä sille, toivottavasti se nyt helpottaisi mamman vointia! :) Toivon nyt enemmän kuin mitään muuta, että Turponan jalka saatais kuntoon ja saisin olla sen kanssa vielä mooonta vuotta. En halua nähdä että se kärsii, mutta en tiedä miten kestäisin päästää irtikään? Mutta nyt en mieti sitä, luotan vain siihen ettei tuota tarvisi ajatella, ja että se paranee! ♥

Eilen iskä oli luullut että Turpona rupeaa varsomaan kun se oli vain maannut karsinassa ja puhaltanut niinkuin olisi rupeamassa synnyttämään. Iskä oli sitten soittanut Mikolle ja oli tarkkaillut tilannetta ja loppujen lopuksi he olivat yhdessä tulleet siihen tulokseen että vauva oli vain kääntynyt oikeinpäin. :') Ja sanotaan että varsa kääntyy oikeinpäin mahassa 2 vk ennen syntymää! Hui, mua alkaa jo jännittää. Ja tosiaan iskä oli aluksi kertonut puhelimessa vain äitille ja minulle kerrottiin vasta illalla, joka on kyllä ihan hyvä vaan, minähän olisin saanut hermo romahduksen. :D
Täytyy vain toivoa että kaikki menee hyvin!


Huomenna taas pääsen kotiin kattomaan pikku heppojani! :) Ei mulla tälläkertaa muuta.


Loppuun vielä Turellalle synttärilaulu!


tiistai 5. huhtikuuta 2011

Turpona - tuo ensimmäinen syvä heppaihastus.

Luonnollisesti aloitan nämä esittelypostaukset vanhimmasta ja meillä kauiten olleesta hevosesta, eli Turponasta.


Taustaa tarkemmin :

 
Eräänä ihanana päivänä iskä  kertoi minulle että Mikko oli ostanut 14 vuotiaan suomenhevostamman jota saisin käydä hoitamassa ja ehkä ratsastamassa, se kuulosti erittäin hyvältä sillä hevosen selkään oli jo ikävä. Kun menimme tätä hevosta katsomaan, rakastuin siihen ensisilmäyksellä. Tamma oli mielestäni kaunis ja kun menin sen luokse aitaukseen se haisteli käsiäni ja laittoi sitten päänsä olkapäälleni ja hönki lämpimästi ja hellästi korvaani, silloin tiesin tekeväni mitä tahansa että se olisi joskus omani! ♥

Parikertaa käytyäni hoitamassa sitä ja vähän ratsastamassa Mikko sanoi minulle " eikö tämä nyt olisi helpompaa jos Turpona olisi teillä ylläpidossa, ettei jonkun tarvi aina olla sua tänne kuskaamassa? " minun korvaanihan se kuulosti hyvältä, pelkäsin vain iskän reaktiota. :D Iskä kuitenkin suostui enkä malttanut odottaa että saisin sen jo kotiin. Tässä välissä Turpona astutettiin Aurauksella, se teki asiasta vielä jännemmän TURPONA VARSOISI MEILLÄ! =) No aikaa kului ja meillä oli aitauksen rakentaminen aloitettu.

17.07.07 Mikko soitti että Turpona on kopissa ja suuntaamme nyt teille, no meillehän tuli kiire koska aitaus oli vielä hieman kesken mutta se saatiin valimiiksi ennekuin koppi kaarsi pihaamme.
Kun Turpona saatiin ulos kopista ja aitaukseen se aloitti hirveän hirnumis konsertin kun oli juuri ollut keskellä tamma laumaa, ja nyt yksin uudessa vieraassa paikassa. Koko illan se jaksoi hirnua vaikka yritin sitä olla rauhoittelemassa. Aamulla kun heräsin minun oli pakko juosta heti pihalle katsomaan ettei tämä vain ollut unta. :D Ja eihän se ollut, sielä se kulta oli ♥

Nyt yhteisiä vuosia tulee heinäkuulla 4. :--) Aikaan on mahtunut paljon kaikenlaista niin iloja kuin välillä myös pieniä suruja, onneksi ei silti mitään suurempia ongelmia! Niinkuin jo ensimmäisessä postauksessa kerroin varsoja on syntynyt kolme (joista vain yksi on minun) ja nyt neljättä ja (toivottavasti) viimeistä odotetaan. Tämän jälkeen Turponan annetaan viettää eläkepäiviään! Täytynee kai kertoa vielä sellainen (minulle pieni seikka mutta ehkä se monia kauhistuttaa) että Turpona on sokea. Jostain syystä silloin -07 ennenkuin se meille tuli niin toiseen silmään oli tullut jotain häikkää, ja myöhemmin toinen silmä on tavallaan puhjennut. Mutta eläinlääkäri on silmät katsonut ja todennut ettei ne haittaa sen elämistä millään tavalla, eikä kipujakaan ole ainakaan huomattu. Normaalia elämää mamma pystyy mielestäni elämään, seiniä päin se ei kävele, eikä myöskään aitoja, ja minua tämä asia ei haittaa ollenkaan : Turpona on mulle silti se kaikista tärkein ikinä! ♥



rotu : suomenhevonen
sukupuoli : tamma
syntynyt : 30.05.1993
rekisterinumero : 1462-93
väri : punarautias
merkit : pyrstötähti, hieman sek.rungolla
isä : Turo
emä : V.T. Jonna
kasvattaja : Asuuli-Talli, Kortesjärvi
omistaja : Mikko Ojanperä & Mirella Hautala





Kantakirjaus 15.9.1999 Seinäjoki
Säkäkorkeus157.0cmLautaskorkeus156.0cmRungonpituus0.0cm
Rungonympärys0.0cmRungonleveys0.0cmEtusäären ympärys0.0cm
Pisteet9-7-8-7/7-8Kaikki mitat / muut mitat157 156 165 182 46 19,0 4












Sukutaulu :

Hyvät tyypit, hieman etupainoinen, pyöreä pitkä runko.

Kuivanlaiset hieman hajavarpaiset jalat, holvikkaat hieman hauraat kaviot. 2mm yläpurentaa.

Etujalkojen liikkeet ahtaat, melko suorat ja takajalkojen suorat käynnissä. Etujalkojen liikkeet ahtaanlaiset, hieman melovat ja takajalkojen suorat, ahtaat ravissa.Erittäin hyvä ajaa.






Turo
2577-84J Valio
vprt 157 cm s. 1984† FIN
23,8aly-25,1ly
sh
Suikku 1810-78J Valio
prt 163 cm s. 1978† FIN
24,3aly-26,9ly
sh
Vekku-Lento 555-74J Valio
26,7aly-28,2ly tprt s. 1971 FIN
Vekkuli Jo 101 P 25,7aly-29,0ly prt s. 1964
Mutrin-Lento Jt 57 Valio (100683) 25,2aly-epav23,8 prt s. 1956
Aritar 101057 Vj
40,2 prt s. 1960 FIN
Ari yh 1054 29,4-epav28,8 klrt s. 1947
Suhina 18767 27,1 trt s. 1948
Marine 2184-76J Valio
prt 153 cm s. 1975 FIN
27,6aly-28,4ly
sh
Hilu Jo 65 Valio
26,1aly-29,0ke prt s. 1961 FIN
Vihi 6035 28,0a prt s. 1951
Eri-Pulu 19868 Valio 32,5 prt s. 1951†
Marilla 445-72J Valio
29,2aly-30,9ly trn s. 1970 FIN
Eri-Matti 5625 28,1-epav25,0 trn s. 1949
Erilon-Tähti 354-71T Pj 35,8aly-37,0ly prt s. 1966†
V.T. Jonna
2280-85
prt s. 1985 FIN
-
sh
V.T. Ajatus 1430-75J H
prt 158 cm s. 1974 FIN
26,3aly-28,9ly
sh
Vieteri 407-71TJ Vj
21,6aly-25,9ly prt s. 1967 FIN
Vilperi Jo 18 Valio 24,8aly-27,0ly tprt s. 1961†
Vekkuli 100606 Vj 37,6 prt s. 1956
Tositar 101462
31,9ake-33,8 prt s. 1964 FIN
Ihme-Toti yh 1138 25,9a rt s. 1948
Ara 100603 52,0 vrt s. 1956
Jonna 55-74J
tprt 158 cm s. 1973 FIN
31,6aly-32,7ly
sh
Jonne 6731 Vj
29,9aly-32,2ly tprt s. 1960 FIN
Ponne 5902 AA 29,7 prt s. 1951
Lähetys 503045 Vj 43,4ke trt s. 1953
Vakoritar Jt 224
31,1aly-34,4ke rt s. 1966 FIN
Vakori yh 1324 31,3a trt s. 1959†
Paula 504169 29,5ake prt s. 1961



Jälkeläiset :

Topaasitar
Markin Milina
Turella
Markin Wilma




Ja huomatkaa että kuvissa joissa Turponan maha on suuuuri, se ei suinkaan tarkoita sitä että syöttäisin sitä kuin syöttöporsasta, vaan masussa on aina silloin ollut uusi elämän alku! ♥

Harrastuksen alku ja juuri.

Olen aina ollut hyvin eläinrakas ihminen ja jonkinlainen eläin on ollut aina (yleensä kissoja). Hevosharrastuksen aloitin kakkosluokalla kun kolme parasta ystävääni oli jo aloittanut ratsastuksen ja pitihän minunkin päästä kokeilemaan! Ensimmäinen tunti meni hyvin ja oli mukavaa, joten ilmoittauduin veljeni kanssa tunneille, aluksi pääsimme vain joka toinen viikko mutta parempi sekin kun ei mitään! Jossain vaiheessa sitten tunnit lisääntyivät kerran viikkoon ja saatiin myös hoitohevoset. Niitä käytiinkin sitten hoitelemassa innokkaasti aina hoitopäivillä. =) Kävin myös tuttumme (tämän hetkisen hevoseni toisen omistajan) luona tallilla aina silloin kun oli kyyti, silloin olin kyllä niin pieni että lähinnä se oli sitä hevosten ihailua. =) 4 vuoden kuluttua alkoi sama talli (se jossa mulla oli hoitohevonen) kyllästyttää koska tuntui että vaikka sielä kuinka olisi ei pääse edistymään mitenkään, tosin en tiedä olinko oikeassa, eihän hevosmaailmassa koskaan tule valmiiksi. Erosin sitten hoitajan virasta, joka oli kyllä vaikea päätös! Ja siitä sitten alkoi tietenkin se oman hevosen hokeminen..  Kaksi ystävääni olivat jo saaneet omat ponit ja yksi lämppäritamman, sittenhän vasta sitä omaa halusikin! Mutta vanhempani sanoivat ettei meille mitään hevosta tule, äiti kun ei ole koskaan paljoa hevosten kanssa värkännyt, iskä taas oli sitten vähän enemmän kun papallani oli ollut paljon hevosia, valitettavasti pappa kuoli kun olin vasta parin kuukauden ikäinen niin sitten isällä oli jo pitkä hevostauko, raveissa hän kyllä tykkäsi käydä, mutta ei osannut kuvitellakkaan että ostaisi oman hevosen.

Ehdin siis ratsastaa sellaisen n. 5 vuotta ja hevosten kanssa on tullut värkättyä yhteensä 9 vuotta. :)
Paljon kaikenlaista on tässä ajassa ehtinyt nähdä ja kokea, ja paljon on tullut opittua lisää!
Mun mielestä on hienoa nähdä että tässäkin pystyy koko ajan kehittymään varmemmaksi ja rohekammaksi ja muutenkin oppia paljon kaikkea uutta ja jännittävää, eikä koskaan kuitenkaan voi tulla täysin valmiiksi ja kaiken nähneeksi hevosihmiseksi! :D Kun ensimmäinen hevoseni tuli meille se odotti varsaa, enkä olisi ikinä uskonut olevani osallisena varsan syntymistä todistamassa ja nyt niitä on tullut nähtyä jo 3 :--)

Ja jos totta puhutaan, en olisi ikinä arvannut pääseväni tähän tilanteeseen jossa nyt olen ; tallissamme seisoo kolme ihanaa hevosta, yksi 18 vuotias suomenhevosmamma, ja kaksi ravihevosen alkua, toinen 2 vuotias suomenhevonen ja toinen 3 vuotias lämminverinen. :') Tallissa en kuitenkaan onneksi joudu selviämään yksin, sillä iskästä on kouluttautunut erittäin hyvä ja rohkea hevosmies joka auttaa ja aika paljon hoitaa yksikseenkin hevosia. Iskä kun on sairaseläkkeellä, niin hänellä on aikaa hoitaa ja ajaa hevosia, tottakai minä autan aina kun vain ehdin ja hyvin monesti teemme tallihommat yhdessä. :)

"Ratsuhevosta" halusin aina, mutta iskä sai minut kääntymään ravipuolelle. Ja olenhan minä tyytyväinen tähänkin! Koskaan ei ole näiden kanssa ollut kahta samanlaista päivää, sillä ne keksii aina jotain pieniä kepposia joilla ne meitä ilahduttaa. :D Joskus kyllä tulee hirveä into satulaan, mutta onneksi ystävälläni Millalla on Merlin niminen eestinratsuponiruuna jolla pääsen aina sillointällöin ratsastelemaan. Ja tarkoituksena olisi nämä kaksi ravurikokelasta satulaan totuttaa ja niillä päästä ratsastelemaankin, jos ne vain selkäänsä päästää! :)

-07 vuonna unelmastani siis kuitenkin tuli totta ja talliimme asteli ihastuttava suomenhevostamma Turpona. Tarkemmin sanottuna siis 17.7.2007. :--)  Ensin vain ylläpitoon ja sitten -08 vuonna syksyllä siitä ostettiin puolet minulle synttärilahjaksi (paras synttärilahja ikinä! ♥). Tämä oli vain ja ainoastaan tuttumme Mikon ansiota, hän siis omistaa toisen puolen tästä mammasta ja ehdotti että se tuotaisiin meille, ja tässä sitä nyt ollaan. :) Teimme myös sopimuksen että "teetämme" molemmille kaksi varsaa vuoro vuosin, ja nyt viimmeistä viedään!

Paras heppa! ♥

Kun Turpona tuli meille, se odotti varsaa Aurauksesta, jonka laskettuaika oli toukokuulla. Tietenkin minua hirvitti aluksi, enhän ollut koskaan ennen nähnyt varsomista, pelkäsin että jos kaikki meneekin pieleen enkä osaisi toimia oikein ja molemmat kuolisivat. No onneksi kuitenkin Mikon kanssa sovittiin että hän tulee meille kun sen aika on, hän siis omistaa tämän varsan. 5.5.2008 tämä varsa sitten syntyi. ♥


-08 syntynyt Milina ♥
Heti kun Milina oli syntynyt Turpona astutettiin varsakiimaan Vieskerillä, tämä oli jännää aikaa oli nimittäin sovittu että tämä varsa olisi minun! 11 kuukautta kului nopeasti ja sieltä tuli maailmaan suloinen ja arka pikkuprinsessani. :') 


-09 syntynyt Turella ♥
Turellan synnyttyä sama toistui --> Turpona astutettiin varsa kiimaan taas Vieskerillä, tämä varsa oli taas vuorostaan Mikon. 2.5.2010 aamulla tallista löytyi kaikkien yllätykseksi kaunis ja terve pikkutyttö joka oli tullut pari  viikkoa aiemmin eikä kukaan osannut arvata että se vielä syntyisi. :D

-10 syntynyt Vilma ♥
Ja taas Turpona astutettin varsakiimaan, tällä kertaa Joihurilla ja varsa on minun. Tämän syntymää vielä odotellaan. Siihen on enää suurinpiirtein kuukausi! :)


Yhdessä vaiheessa omistimme myös yhden neljäsosan Kuterin Taiga nimisestä suomenhevostammasta ja kaksi kertaa siis olen päässyt jännittämään kun oma hevonen on ollut radalla kisaamassa. Toisella kerralla oltiin ihan tyytyväisiä kun kuitenkin 6 sija tuli, mutta toisella kerralla tuli keskeytys kun ei hevosta kiinnostanut yhtään juosta. Toivottavasti näiden tämänhetkisten kanssa on parempi onni kuin Kuterin kanssa! :D

Kuterin Taiga
Kuteri vaihdettiin sitten -09 vuonna 3 vuotiaaseen Mountain Jeremiah nimiseen Amerikan lämminveriseen. :) Ja viime syksynä Jeremiah sitten muutti meille laidunkauden päätyttyä. Aluksi kyllä vastustelin Kuterin myymistä, kiinnyn nimittäin ihan liian helposti näihin kaikkiin neli jalkaisiin. Mutta nyt ei kyllä kaduta enää yhtään, sen verran ihana poika on! ♥ Meillä iskä sitä treenaa nyt ja tavoitteena olisi tulevana kesänä päästä radoille kokeilemaan onko treeni tuottanut tulosta, ja toivottavasti on! :)


Jeremiah ♥
Kaikista hevosista on tulossa erikseen esittely postauksensa ja muuten kirjoittelen kaikesta mitä meille sattuu ja tapahtuu, toivottavasti vain hyviä asioita! :)