Nämä joulun jälkeiset päivät on vietetty tallitöitä lukuunottamatta tosi rennoissa merkeissä pelaillen, syöden ja leffoja katsellessa. Myös hepat siis ovat edelleen olleet vapaalla, mutta uuden vuoden jälkeen siinä olisi parasta tapahtua muutosta!
Perjantaina kuitenkin päätin mennä liinaamaan Jeremiaa ettei vapaapäivät pääse liikaa herran hattuun nousemaan pakkasen tuoman lisä vireyden kanssa. Tarkoitukseni oli juoksuttaa sitä jo päivällä ja pyytää iskää kuvaamaan, mutta meninkin sitten vasta illemmalla ja vaikka meillä hyvä valo tallin edessä onkin en viitsinyt edes ottaa kameraa mukaan koska ei niistä kuvista olisi kuitenkaan mitään tullut.
Jeremiah käyttäytyi taaskin liinassa ihan tapansa mukaan ja oli tosi kuuliaisella tuulella. Kaikki merkit ja äänet oli vielä muistissa ja siirtymiset ja pysähdykset sujuivat tosi hyvin. Kerran herra pukitti, mutta muuten meno oli yllättävän laiskaa ja samalla kivan rentoa hölkkäilyä.
Vasen kierros on ollut aina meille hankalampi ja niin oli edelleen. Jeremiah ei millään olisi halunnut pysyä ympyrällä ja keksi se taas senkin, että se leikisti ontuu eikä sen takia pystyisi juoksemaan, mutta kun otettiin käyntiin ja vaihdettiin suuntaa ja koitettiin ravata uudelleen ei enää huomannut mitään ja kun taas vaihdettiin suunta ei enää näkynyt siihenkään suuntaan mitään poikkeavaa. Ja sitten taas kohta alkoi sama esitys uudelleen ensin pysähtymisien kautta, eli sitä ei vain yksin kertaisesti olisi kiinnostanut.
Jeremiaalle on ihan normaalia, että se menettää malttinsa pelkässä liinauksessa tai pihassa ratsastettaessa ja sitten alkaa juurikin tuo ontumisen esittäminen tai sitten se muuten vain koittaa heittäytyä hankalaksi ja pysähtelee koko ajan. Tämäkään kerta ei kummassakaan tapauksessa ollut poikkeus vaan molemmat piirteet tulivat vahvasti esille. Varsinkin tuosta pysähtymisestä keskusteliin moneen kertaan ja lopuksi se ei onneksi enää vetäny sitä korttia esiin vaan suostui vielä hölköttelemään ja lopuksi kävelemäänkin nätisti molempiin suuntiin - tosin vasempaan kierrokseen edelleen heikommin. Pitäisikin joku päivä valoisalla yrittää kunnolla harjoitella tuota vasempaa puolta liinattaessa. Ja edelleen on kova hinku satulaan, jospa sinnekin pääsisi taas kapuamaan! :)
Lopuksi vielä taluttelin sitä pihassa ensin ihan normaalisti ja sen jälkeen tehden ihan pientä ympyrää, josta huomasi takapään jäykkyyden lievittäneen, sillä jalat meni tosi hyvin ristiin ja ympyrä sujui ihan hyvin. Tallissa vielä venyteltiin jalat ja vähäsen hierottiin sitä. Karsinassa vielä venyteltiin hieman kaulaa leivän palojen avulla.
Lauantaina mentiin käymään kärryttelemässä pääpainoltaan kävelylenkki johon sisältyi yksi ravipätkä, kun tie salli. Tarkoitus oli mennä Turellallakin, mutta kun tiet sitten oli niin huonot ja kuskit jäässä päätettiin siirtää lenkki sunnuntaille. Sunnuntaina sitten olikin niin paljon plussaa, että iskä ja veljeni tekivät lumitöitä monta tuntia ja taas oli valoisa aika mennyt eikä enää viitsitty lähteä. Toivottavasti plussakelin vaihtuessa pakkaselle tulisi meidän treenitielle kunnon pohja, kun tähän asti se on ollut vähän liian pehmeä ja lanatessa tulee hiekka esiin..
Nyt ollaankin sitten jo taas juhlimassa vanhan vuoden päättymistä ja uuden alkua. Toivottavasti ensi vuonna päästään vihdoin saavuttamaan meidän tavoitteita ja päästään edes pikkuinen askel kohti meidän unelmia!